sunnuntai 4. maaliskuuta 2018

Into the wild

Treenimaisemiani UKK:ssa.
Pari kuukautta Inarissa asustellen on mennyt jälleen vauhdilla ja Grönlantiin lähtöön on enää alle kaksi kuukautta. Ahkion vetoa on kertynyt kaikkiaan 63 tuntia ja ilman ahkiotakin on tullut hiihdeltyä jonkin verran. Pääosin olen treenaillut viime vuoden tapaan Urho Kekkosen kansallispuistossa Kiilopään takana hienoissa avotunturimaisemissa. Olen ennättänyt hiihtää myös muutaman viikonloppuvalluksen erämaan puolella. Tammikuussa tein parin yön reissun Lankojärvelle päin. Harvinaista kyllä, sain majoittua yleensä niin ruuhkaisella Lankojärvellä yksikseni. Helmikuussa tein puolestaan hiihtoreissun Raja-Joosepista Kiertämäjärven tuvalle, joka on yksi ehdottomista suosikeistani UKK:ssa.

Pari viikkoa sitten pidimme Grönlanti-porukan kanssa kolmen päivän mittaisen harjoitusleirin Saimaan jäällä. Harjoittelimme muun muassa myrskypystytystä, ampumista ja railopelastusta. Viime viikonloppuna taas kävin "hiihtolomailemassa" kotiseudullani Pohjois-Karjalassa. Onneksi ehdin hiihtää myös muutamana iltana UKK:n tuntureilla, viime viikolla näkyi nimittäin komeita revontulia useampana päivänä. Ei liene hienompaa kuin hiihdellä pimeässä avotunturissa revontulien alla!


Pakkaset ovat laskeneet tammi-helmikuussa useampana päivänä -35 asteen paremmalle puolelle.
Huomenna pääsen vihdoin hieman syvemmälle erämaahan. Teemme kaveriporukalla viikon hiihtoreissun UKK:ssa. Suunnitelmissa on hiihtää Kiilopäältä Sokostin taakse Muorravaarakkaan. Toivottavasti revontulia on siis ensi viikollakin tarjolla!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti